Treenaa, jätkä, treenaa.

Niinkuin moni tuttu jo tietääkin olen alkanut treenaamaan.
Pyöräilyä nimittäin.

Ja niinkuin moni tuttu tietää, aikaisemmin inhosin treenaamista ja siihen liittyvistä asioista. Aikaisemmin treenaaminen mielestäni vei hauskuuden pyöräilystä.

 Ajattelin että jos aiheesta vähän kirjoittelisi, etteivät nuo tärkeät ajatuksen jyvät jäisi vain tajunnan virtaan kun etsii hyvää ajolinjaa liukkaiden juurten päältä tai tykittäessään seuraavaan neulansilmään jota tulee kantata kenkä päällystettä hipoen.
 
Jos tämä auttaa muita löytämään jonkinlaisen tarkoituksen tavoitteelliselle pyöräilylleen, hyvä. Jos taas ei auta, mutta viihdyttää loppuun asti on sekin hyvä.



 

Pidettäköön tätä samalla kaupallisin maustein viritettynä treenipäiväkirjana, päivityksenä paikallistason polkupyöräilytapahtumista ja kokemuksista, sekä jonain kasvu-, muutos- jne. tarinana tai seurantana.
 
Vähän taustoja:
Vuodet 2000-2015 toimin polkupyörälähettinä, alkupäässä oli yksi talvi jota en voi kehua ajaneeni, mutta muuten enemmän tai vähemmän ma-pe virka-aikaan olin ulkona reppu selassä polkupyörälähettinä yrittäen selättää vääjäämättömän ajan.
 
Tämä tietysti jättää vapaa-ajan pyöräilylle jonkinlaisen jäljen joten viikonloppuisin ja joinain iltoina olin pyöräilyn sekakäyttäjä. Porttihuume oli xc-maastopyöräily, myöhemmin jotain retkihenkisiä pitemmän matkan lenkkejä 100 kilsan pintaan, alamäkeä vähäisen, cyclocrossia ja fixed gear criteriumeja loppuvaiheessa. Alleycat-hommeleita unohtamatta.
 Pääasiassa oli hauskanpito pyörän päällä eikä niinkään minkäänlainen tavoitteellinen kuntoilu. Useastikin sanoin, että jos annetaan vehkeet ajan mitä vaan.
 
Työn puolesta seinä tuli jossain vaiheessa vastaan, omituisia 3 päivän flunssia ja lopuksi sykkeet pomppivat hassusti, eikä työ ei maistunut.
Tajusin että nyt on lopetettava tämä, ennen kuin pilaan itseltäni pyöräilyn pitkäksi aikaa, kuten muutamalla kollegalle oli käynyt. Tietysti terveyskin huoletti.
 Teknisesti työn vaihdos sujui mutkitta: Vanha työ innokkaammille ja uusi työ alle ja täten ilostutan päiväänne Velobiassa.
 Henkisesti ei ehkä ollut yhtä helppoa. Kun on elänyt niin ja niin kauan "repun kautta", tuntui uusi reputon siviilielämä kummalliselta. Ajatuksena oli että olen pettänyt kaikki ja luimistelen koska laiskotti ja mitä muut kollegat nyt ajattelevat.
 
Tiesin kyllä että, ajatukseni olivat ihan höpöhöpöä, koska terveys on terveys ja kukaan ei kokemustani voi ottaa pois, mutta ihmismieli on sellainen.
 Seisoin siis vielä kynnyksellä, ennen kuin oikeasti astuin toiselle puolelle.
 
No se treenaaminen, mistä piti puhua.
Aluksi kävin ajelemassa, ihan vaan huvikseen. Mutta muutaman kerran jälkeen siinä ei vaikuttanut olevan mitään mieltä. Ajamisellani oli aikaisemmin tarkoitus ja sitä ei eläköitymiseni ole ottanut pois.
 
Kyselin treenaavilta kavereiltani erilaisia treenivinkkejä, mutta mitään kokonaiskuvaa en saanut oikein vielä mistään. Sitten kävi vielä niin, että ylikunto olikin sen verran inha ettei se kesän aikana ollutkaan poistunut. Sairastelin pikkuflunssia syksyllä ja talven aikana.
 Totesin, että nyt otetaan oikea lepotauko ja pyyhkäistään se pöytä puhtaaksi. Ajaminen oli 2016 keväällä hyvin vähäistä, lähinnä hissuttelin töihin ja kotiin.
 
Tämä lepotauko antoi treenaamiselle ja sen miettimiselle hyvää pohjaa, koska sain ajateltua asiaa. Mietin että mitä varten harjoittelisin, jotta sitten saisi harjoitteluohjelman katsottua passelisti lajikohtaiseksi. Vastaus sinänsä ei ollut vaikeaa, critit ja cyclocross. Molemmat kestävät lyhyen aikaa ja sinä aikana paahdetaan mittari punaisella sen minkä kerkeää ja harjoituslenkit (edelleenkin sana särähtää aivokopassani) eivät kestä pitkään. Aikaa jää muuhunkin puuhaamiseen.
 
Sitten aloin ahmimaan internettiä, josta löytyikin kaikenlaista, mutta jonkun verran piti kahlata, että löysin mielestäni kelvollisen ohjelman tavallisille kuolevaisille jota seurata.
 
Kun pyörän päälle alkukeväästä uskalsi lähteä ja myöhemmin criteriumeja ajaneena huomasin, että vauhtikestävyyttä uupui. Saatoin aloittaa lujaa ja sitten vauhti hiipui pykälän verran, mutta ei dramaattisesti, mutta viimeisen kierroksen kiriin ei enää riittänyt voimia, muuten jaksoi kyllä mutta käsky ei uponnut jalkoihin.
 Samaan vauhtikestävyyteen liittyi myös se että ajotekniikkani kärsi kun nopeasta osuudesta piti kääntyä tekniselle osuudelle.
 
Mielestäni ainakin.
 
Tämän totesin syksyn cyclocross-ajeluissa. Kierrosaikoja kun katsoi niin loppua kohden ne hidastuivat tai pysyivät kolmannen kierroksen jälkeen melkein samoina, mutta se vaati kunnolta aika paljon enemmän eli viimeinen reservikin oli käytetty viimeiselle kierrokselle lähdettäessä.
Yritin jopa kääntää ajamistani päälaelleen eli aloittaisin vähän rauhallisemmin ja kiristäisin siitä vauhtia, mutta syystä tai toisesta en saanut sitä toimimaan. Joko en osannut säännöstellä tai seinä tuli vastaan.
 
Vauhtinopeus oli siis se mitä piti lähteä parantamaan ja mielestäni löytämäni harjoitusohjelma siihen jeesaa. Tietysti peruskunnon pitää olla kuosissa, mutta voisin kuvitella että se hiilikasa palaa lähettivuosien jälkeen ihan kelvollisesti, piti vaan saada se räiskymään.
 
Rapatessa roiskuu, olen ja olin liian innokas ajamaan ja ylisuorittamaan. Viime syksynä olin kuukauden pelistä pois kun kaaduin pienen kannon päälle sääri edellä ja leikkasin peukkuni auki. Nyt sitten tänä kesänä harjoituslenkin (yh) loppuvaiheella öljy ja suojatiemerkintä teki aamulenkillä tepposet ja kosketus kestopäällysteeseen lumpsautti oikean käden peukusta kaksi niveltä sijoiltaan ja olen ollut nyt ajamatta kuukauden ja luultavasti toinen menee että pystyy tankoa puristamaan, joten en nyt tiedä miten harjoitusohjelmani on toiminut, varsinkin kun cyclocross eli Hel CX alkaa 17.9.
 
Tosin edelliseen kevääseen verrattuna olen ajanut huomattavasti enemmän ja luultavasti kuosin kannalta järkevämmin, joten siihen verrattuna kaikki on pelkkää bonusta ja lisää.
 
Onneksi cyclocross ei Suomesta näytä loppuvan. Helsingissä Hel CX:ia ajetaan ihan luvan kanssa. Oulussa on kova meininki sekä Turun ja Tampereen UG-krossit ovat käynnissä ja Seinäjoellakin on rypemistä.
Mikäli unohdin listasta juuri oman paikkakuntasi ajelut hihkaise niin mainitaan se seuraavan kerran.
 
Kunhan pääsen satulaan taas niin päivitettäköön tätä.. paitsi että olemme mukana järjestämässä Hel CX:n ensimmäistä osakilpailua joten saatan raapustaa jotain siihen liittyvää.
 
Hauskoja kilometrejä,
 
Paulus

Hlökohtaiset käyttistuotteet

  • Panaracer Gravel King

    Panaracer Gravelking SK /Musta

    46,00 €

  • ILE Seatbag -satulalaukku ILE Seatbag -satulalaukku

    ILE Seatbag -satulalaukku

    40,00 €